23.8.2011

Heijastus

Päätin laittaa kuvan nimeksi Heijastus. Yöllä kuvatessani seurailin kuunsiltaa, ja sen erilaisia heijastuksia veden pinnasta. Välillä silta hävisi pieneksi ja välillä se mutkitteli oudon vinosti. Kuunsillan muoto vaihteli heikon tuulen mukaan ja ilmestyi aina siihen kohtaan, missä vesi väreili voimakkaammin.  

Tuosta tuli mieleen, jota en ollut aikaisemmin ajatellut, että se on itse asiassa Auringon valoa, joka on heijastunut kaksi kertaa. Ensin Kuun pinnasta ja sitten meren pinnasta. Kuuhan on Maapalloa kiertävä harmaapintainen ”pallo”, joka vain heijastaa Auringon valoa. Auringon valosta se heijastaa vain noin 10 %, mutta Kuun suuri pinta-ala ja yötaivaan mustan taustan kontrasti saa sen näyttämään kovin kirkkaalta, varsinkin täydenkuun.

Myös pilvien liikkeen seurailu Kuun ympärillä oli mielenkiintoista. Matalalla liikkuvat pilvet muodostivat hienoja ’valoilmiöitä’ kuun läheisyyteen.  Kuu oli vuorokautta vailla täysikuu, siksi sen vasemmasta reunasta puuttuu hieman pintaa. Aivan täydenkuun löydät tästä linkistä ja tästä.











4 kommenttia:

  1. Näin se tuo valo tosiaan kulkee. Ei ole tullut aikaisemmin ajateltua.
    Hieno Kuun-Silta.
    Minun Kuu-Kuvaus vähän myöhästyi - laiskuutta...!
    Sitten kun 'Poika' komensi tuonne Järven rantaan pistin 'töpinäksi'...
    Tuon Kuun valomäärän kanssa on aina ongelmia.
    Jos haluaa mukaan maisemaa on jo suurien vaikeuksien verkossa.
    Yritin jopa moni-valotuksella - HDR-metoodilla.
    Ei tahdo tulla mitään.
    Opettelun kautta saattaisi onnistua...?
    Nuista pilvistä on apua valon säätelyyn...
    Sinä olet onnistunut 'ala-sävyjen' kanssa mainiosti.

    VastaaPoista
  2. Terve!

    Kiitos kommentista!

    Tuon Kuun valotus on aina valinta. Kuun pinnan saa kuvaan maiseman kanssa vain, kun Kuu on juuri noussut, ja on vielä hämärän alueella. Silloinkaan ei voi käyttää kovin laajaa kulmaa, vaan on kuvattava mieluummin ainakin lyhyellä teleellä. Laajakulmalla se valottuu käytännössä aina maisemaa enemmän.

    Kuun ollessa vähän korkeammalla, ja esim. HDR tekniikalla tehty kuva jossa kuun pinta näkyisi, olisi minun mielestäni vähän luonnottoman näköinen. Kuuhan on aina silmiinpistävästi kirkas kohde, ja jos se liitetään kuvaan alivalotuksella, se ei olisi enää ’luonnollisen’ näköinen. Vähän samoin, kuin jos Aurinko olisi vastavalokuvassa kellertävä pallo (Auringon luonnollinen väri,(spektriluokka K2)), näyttäisi se mielestäni myös vastaavan oudolta.

    HDR tekniikka ei myöskään oikein sovi Kuuhun, koska jos maiseman valottaa ’oikein’, valottuu kikkaan Kuun ympärille ainakin pieni rengas. Tämän renkaan sisällä pintavalotettu Kuu näyttäisi omituiselta. Kuu pitäisi suurentaa tätä rengasta suuremmaksi, jolloin silmä huomaa hyvin herkästi Kuun olevan suhteettoman suuri maisemaan nähden.

    Nuo pilvet ovat varmaan ainoa juttu, jolla Kuu ei valotu yli. Kuitenkin, kun Kuu on korkealla, on maisema jo yleensä pimeää.

    Olen miettinyt aika paljon näitä juttuja, kun olen Kuuta vuosien saatossa kuvannut, ja tullut siihen oletukseen ja näkemykseen, että vaikka Kuu tai Aurinko saataisiin ’nappia painamalla’ oikein valotetuksi kuvaan, se kuva näyttäisi elottomalta. Tietokoneruudulla tai muulla taustavalolla toimivalla paneelilla, Kuuhun saataisiin tällöin hieman eloa lisävalolla, mutta (tavallisella) paperilla tämä ei koskaan toimisi.

    VastaaPoista
  3. Hyvä viesti. Pidän siitä. Kiitos jakaa kanssamme.

    VastaaPoista
  4. vaikuttavat kuvat, sanoisin todella upeeta

    VastaaPoista