Kun pohjoisesta alkaa virrata kylmää ilmaa ja kova pakkanen tulee nopeasti, kestää kuitenkin aikansa, ennen kuin meri laajalla alueella jäätyy. Tällöin meri ’savuaa’ kun vesi haihtuu ilmaa lämpimämmästä merestä. Merisavu voi olla päivällä, varsinkin korkeammalta kalliolta katsottuna varsin näyttävä ilmiö.
Skannattu diasta ’merisavua’Kuvassa näkyy myös planeetta Venus aamutähtenä, vaikka muut tähdet eivät enää näy taivaan kirkkauden vuoksi. Venus on aina välillä aamutähtenä ja välillä iltatähtenä. Tämä johtuu siitä, että Venus on sisäplaneetta, eli sen kiertorata on Maan ja Auringon välissä.
Allaolevassa kuvassa Venus on juuri nousemassa horisontista. Kun Auringon valo ei ole vielä vaikuttamassa, on kuvassa nähtävissä myös Sarurnus. Saturnus näkyy melko lähellä Venusta klo ’puoli kolmen’ suuntaan tavallisen tähden näköisenä. Kuvaa on valotettu 15 s f/4 iso 800.
Kun Venus on aamutähtenä, on se Maasta katsottuna Auringon oikealla puolella ja siksi nousee ennen Aurinkoa. Koska Venus on sisäplaneetta, on sillä myös samanlaiset vaiheet kuin Kuulla. Venus on kauimpana Auringon itäpuolella (Maasta katsottuna) Tammikuussa 2011, jolloin se näyttää tarkalleen puolikkaalta kaukoputkella katsottaessa. Tämän jälkeen Venus alkaa näennäisesti lähentyä aurinkoa, eli on menossa sen taakse. Tällöin se näyttää Maahan pyöreältä. Tämän jälkeen Venus siirtyy Maasta katsottuna Auringon läntiselle puolelle ja alkaa näkyä auringonlaskun jälkeen eli muuttuu iltatähdeksi.
Mukavaa lukea näitä asiasta tietävän kirjoituksia.
VastaaPoistaNuo taivaan-kappaleet ovat minulle aivan 'utopiaa'.
Otava ja Pohjantähti on tietojeni rajamailla...!
Mukavasti tuo tähtien kuvaus Sinulta onnistuu. Tämäkin kuva on mielestäni huippu luokan kuva kaikkineen.
Terve, minä kirjoitan mielelläni varsinkin tähtitaivaan kohteista, olenhan harrastanut tähtitiedettä ja tähtien valokuvaamista lähes koko ikäni.
VastaaPoistaNykyisillä välineillä kun pystyy toteuttamaan sellaisia asioita, joita ei ennen ollut mahdollista toteuttaa. Kunhan vielä opin miten kameran kaikki säädöt eri tilanteissa vaikuttavat..
Yritän miettiä tarkkaan, mitä kirjoitan, jotta se kiinnostaisi lukijaa. Kirjoitan asiaa siten, että oleellinen selkeä asia tulisi havainnollisesti esitettyä.
Eikä paljoa mitään datatietoa, joita jokainen voi tarkistaa helposti netistä. Jotkin luvut kuitenkin havainnollistavat asiaa, enemmän kuin sanat.
Ilmakehän ilmiöt ovat toinen asia jota olen harrastanut. Lapinreissu pitäisi mahdollisesti tammikuussa tehdä, jotta saisi haloilmiöitä ja revontulia kuvattua. Riippuu hiukan ilmoista ja auringonpilkuista.. ;).
Saahan sieltä toki kauniita Lappikuvia jo lyhyelläkin reissulla.
Vasta nyt osuin tämän kohdalle. Kiitos, tämä selvensi asiaa huomattavasti. En ole nähnyt, tai siis kiinnittänyt huomiota, noin suureen ja kirkkaaseen Venukseen ja vielä aamulla. Kiitos Seppo, että jaat tätä tietoasi meillekin ja kiitos myös upeista kuvistasi.
VastaaPoista